2.1.1917
Venäjältä.
H.M. Keisari saapunut Tsarskoje Seloon.
Pietarista, tammik. 1 p:nä. (S.H.) Hänen Majesteettinsa Keisari on Hänen Keisarillisen Korkeutensa Perintöruhtinaan Aleksei Nikolajevitshin kanssa t.k.1 p. suvainnut toimivasta armeijasta saapua Tsarskoje Seloon.
Grigori Rasputin murhattu.
Pietarista, tammik 1 p:nä. (S.H.) Aamulla löydettiin Petrowskin sillan lähistöltä rannalle ajautunut Grigori Rasputinin ruumis. Oikeusviranomaiset toimittavat asian johdosta tutkimuksia.
18.1.1917
Junain kulku
(S.H.) Lienee jälleen hyvä huomauttaa yleisölle, että syynä siihen, ettemme enää säännöllisesti ja joka päivä julkaise ”junain kulkua” lehdessämme, on paperin niukkuus ja kalleus. Meidän on mahdotonta uhrata joka päivä toista palstaa tilaa junain aikatauluun.
Kehoitamme lukijoitamme leikkaamaan lehdestämme aikataulun ja säilyttämään sen tarpeitaan varten.
Muuten ei esim. suurissa Skandinavian lehdissä ole vuosikausiin julkaistu junain aikatauluja. Puhumattakaan vielä suuremmista ulkomaiden lehdistä. Kehitys vie siihen, että tämänluontoiset asiat on jätettävä pois lehdistä.
18.1.1917
Lihakaupan järjestäminen
Korttijärjestelmää valmistellaan.
(S.H) Senaatti tulee lähipäivinä lähettämään läänien kuvernööreille kiertokirjeen, jossa heitä kehoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kuntien elintarvelautakunnat viipymättä järjestävät lihakaupan korttijärjestelmän mukaan.
Lihanhankinnan yleinen suunnitelma. Vain 200 gr lihaa henkeä kohti viikossa.
(S.T.T.) Senaatin määräyksen mukaan on lihakeskuskomitea laatinut kaupunkien lihanhankintaa varten seuraavan yleisluontoisen suunnitelman.
Koska tarkoitukseen on käytettävissä vain se osa vapaaehtoisen tarjonnan tietä markkinoille tulevasta lihasta, mitä jää yli yleisten laitosten tarpeista, ja tämä osan tarkka määrittely tähänastisen kokemuksen perusteella on mahdotonta, on suunnitelmaa tehtäessä täytynyt noudattaa mitä suurinta varovaisuutta. Kulutuskeskusten osalle ei näin ollen ole voitu laskea kuin korkeintaan 200 gr. lihaa henkeä kohti viikossa, jolloin makkarateollisuuden tarve jo on otettu huomioon. Laskemalla, että huomattavimmissa kulutuskeskuksissamme olisi noin 750,000 henkeä, olisi viikoittainen lihantarve tämän mukaan noin 150,000 kg. – määrä, jonka saamisesta tällä hetkellä on toiveita, vaikkakaan ei varmuutta.
Tämän johdosta on lihakeskuskomitea kehoittanut karjanmyyntiosuuskuntia paikallisten kulutuskeskusten tarvetta tyydyttäessään pysähtymään niihin nähden yllämainittuun maksimimäärään ja lähettämään kaiken liikenevän lihan keskuskomitean osoitusten mukaan kulutuskeskuksiin ja paikkakunnille, joissa ei mainittuun maksimimäärään vielä ole päästy. Tämän kautta toivotaan lihanjakelun maassa käyvän mahdollisimman tasapuoliseksi. – Sikäli kuin lihaa runsaammin ilmestyy markkinoille saattaa lihakeskuskomitea sen asianomaisten elintarvikelautakuntain tietoon ja päättää mainitun maksimimäärän kohottamisesta. Edellämainitusta syystä on kaupunkien elintarvelautakuntien lihaa jakaessaan otettava huomioon myöskin makkaratehdasten tarve.
5.2.1917
Pyörtyi lihajonossa. (S.H.)
Lauantaina klo ½ 8 aikaan aamulla pyörtyi eräs vaimo lihaa jonottaessaan Munkkisaarent. 4 lihakaupan edustalla. Ensimmäiset jonottajat olivat tulleet j klo 5:lta ja oli mainittu vaimo ollut ensimmäisiä.
Kauppias lähetti kuitenkin vaimolle kotiin lihan. – Työm.
5.2.1917
Salapoltto Suomessa v. 1916.
Viime vuoden elokuun lopulla julkaisi Hbl. tilastollisia tietoja salapoltosta Suomessa vuoden 1916 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tiedot olivat saadut pääkaupungin ja maaseudun sanomalehdissä olleista, löydettyjä ja hävitettyjä salapolttimoja koskevista uutisista. Niiden mukaan oli puheenaolevana aikana hävitetty kaikkiaan 148 salapolttimoa eri osissa maata. Lukuunottamatta Oulun lääniä oli salapolttimoja löydetty kaikista muista lääneistä.
Kun tiedot vuoden jälkimmäisellä puoliskolla löydetyistä salapolttimoista nyttemmin jo lienevät olleet lehdissä mahdollisimman täydellisinä, voidaan ilmoittaa yhteenveto tuloksista koko vuoden aikana.
on syytä huomauttaa, että tässä tilastossa olevat numerotiedot eivät suinkaan ole tyhjentäviä. Sillä nehän perustuvat sanomalehdissä olleisiin tietoihin löydetyistä salapolttimoista, ja luultavaa on kuitenkin, että useasta löydöstä ei lehdissä ole mainittu. Lisäksi löytyy varmaankin vielä suuri joukko salapolttimoja, joita poliisi ei ole onnistunut löytämään, ja jotka siis edelleenkin valmistavat ilolientään.
Vuoden 1916 jälkimmäisellä puoliskolla on löydetty ja hävitetty 250 salapolttimoa, joten hävitettyjen polttimojen koko lukumäärä v. 1916 on 396. Näistä tulee tammikuun osalle 12, helmikuun 26, maaliskuun 20, huhtikuun 11, toukokuun 19, kesäkuun 58, heinäkuun 43, elokuun 51, syyskuun 22, lokakuun 36, marraskuun 35 ja joulukuun osalle 42. Lisäksi on jälkimmäisellä puoliskolla hävitetty 10 salapolttimoa Jämsässä ja 11 Ylistarossa, joita koskevissa uutisissa ei ole mainittu missä kuukaudessa ne on hävitetty.
Eniten on siis polttimoja hävitetty kesä- ja elokuussa, nim. 58 ja 51. On kuitenkin mahdollista, että Jämsässä ja Ylistarossa hävitetyistä salapolttimoista niin suuri osa tulee elokuun osalle, että suurin määrä saavutettiin tässä kuukaudessa eikä kesäkuussa. Että salapoltto näinä kuukausina oli suurin, riippunee juhannuspyhistä ja elonkorjuusta.
v. 1916 on salapolttimoja löydetty kaikissa lääneissä. Niiden lukumäärä jakautui seuraavasti:
Vaasan lääni 112
Kuopion lääni 105
Turun ja porin lääni 59
Mikkelin lääni 57
Viipurin lääni 32
Hämeen lääni 23
Uudenmaan lääni 5
Oulun lääni 3___
Yhteensä 396
6.2.1917
Kauppatietoja.
Pörssikatsaus.
Tammikuu.
(S.H.) 1916 vuoden viime kuukausina huomattava osakkeiden hinnan miltei yhtämittainen aleneminen on tammikuun kuluessa jatkunut. Kaikkialla oltiin selvillä siitä, että useitten yhtiöitten osakkeista oli viime syksynä maksettu aivan liian korkea hinta, jolle rauhan palattua ei todennäköisesti voitaisi osinkona suorittaa kohtuullista korkoa. Tosin tiedettiin eräiden teollisuuden haarojen ansainneen ennen aavistamattomia määriä, useiden toisten saavuttaessa ainakin huomattavasti parempia tuloksia kuin ennen. Siten oli teollisuus-yhtiöitten asema erinomaisesti vahvistunut entisestä yleensä heikosta asemastansa. Mutta sittenkään ei osakkeiden hinnan moninkertainen nousu voinut olla luonnollinen eikä tosiasioihin perustuva. Tuota hurjaa nousua olisi pitänyt muun ohessa vastustaa se seikka, ettei kenelläkään voinut olla tiedossansa millaisiksi olot muodostuisivat sodan päätyttyä. Jos rauhansopimusta pian seuraisi suuri taloudellinen laskuaika, jota jotkut tieteilijät ja käytännön miehet aavistavat, niin voisi teollisuus joutua seisahdustilaan ja sen kalliista hinnasta sodan aikana ostetut varastot sitä kovasti rasittaa. Toiset taas kyllä katsovat rauhankonjunktuureja valoisammalta kannalta, mutta mihinkään ehdottomasti kirkkaisiin tulevaisuuden toiveisiin ei voitane missään tapauksessa varmasti luottaa.
Luottamus pörssiimme ei todellakaan enää ole suuri millään taholla. Sen noteeraukset kyllä usein näyttävätkin olevan suorastaan päättömiä, olkoonpa sitten hintojen nousu tai lasku kysymyksessä. Joskin myöntää, että pankkiosakkeetkin kenties olivat saavuttaneet liian korkean hinnan, niin mitä järkeä voi sittenkään olla esim. siinä, että Privatbankenin osakkeet asenivat useita kymmeniä markkoja pian sen jälkeen kun saatiin tietää että pankki jakaa prosenttia suuremman osingon kuin edelliseltä ja samalla toimeenpanee entisille osakkaille erittäin edullisen uuden osake-emissionin? Tätä laskua ei myöskään voi järjellisesti aiheuttaa se samalla tiedetty ja jäljestäpäin todettu tosiasia, että pankin tulos viime vuodelta oli huomattavasti parempi kuin vuodelta 1915. Muuta tällä kertaa mainitsematta.
Seuraavien osakkeiden ostohinnat olivat pörssissä: – – –
Viime päivinä oli tosin kiinteämpi suunta ollut pörssissa nähtävänä. Onpa huomattavia hinnannousujakin tapahtunut. Mutta epätietoista on, tuleeko sitä jatkumaan. On mahdotonta edeltäpäin sanoa miten ”herkkä” pörssimme tulee arvostelemaan uusimpia suurpoliittisia tapahtumia – katsooko se niissä piilevän rauhanuhan vaiko päinvastoin.